Ruokaa ja vapaa-aikaa

Koska ruoka on yksi Kreikan parhaista puolista, päätin laittaa pienen kollaasin yleensä tavernassa syömistämme ruuista, jotka ovat oman mieltymykseni mukaan valmistettu kasviksista ja merenelävistä. Seuraavat ovat otos yhden sunnuntaipäivällisen parhaista ruuista.


Ja tosiaan, ouzo maistuu parhaalle kun siihen lisää vähän jäitä ja vettä. Tällöin siitä voi nauttia ihan ruokajuomana ja minkä mahtavan yhdistelmän se tekeekään skubrin - savustetun makrillin kanssa.


Tutustuttuani kreikan tunneilla erääseen ranskalaiseen tyttöön, päätimme lähteä yhdessä viime perjantaina ulos. Ystäväni oli kuullut eräässä sarjakuvabaarissa järjestettävästä anime- ja cosplay illasta, joten suunnistimme sinne - tosin ilman pukeutumatta teeman mukaan. Baari oli niin tupaten täynnä, ettei siellä juuri mahtunut edes liikkumaan, mutta oli hauskaa huomata, miten helppoa on tutustua uusiin ihmisiin tuollaisissa teemabileissä. Huomasin jossain vaiheessa iltaa, että ohitseni käveli tyttö, jolla oli päällään vintage kimono, melko samanlainen millainen itselläni on vaatekaapin aarteena. Vaihdoimme pari sanaa ja loppuillan pälätimme niin pitkään, että kurkkuni on edelleen kipeä musiikin yli huutamisesta. Lisäksi saimme kutsun kesäkuun suurempaan cosplay-tapahtumaan. Saatamme jopa mennä!

Lauantaina lähdimme käymään Thessalonikin vuosittaisilla perinnemusiikkijuhlilla, jossa esitetään viikon aikana perinnemusiikkia ja tanssia ympäri Kreikkaa. Illan ohjelmassa oli Kreetalainen ja saaristolaismusiikki ja huomasin siinä olevan jonkin verran jopa suomalaisen kansanmusiikin tyyliä - josko kreetalainen musiikki on todella lennokasta ja pirteää jatkuvasti.

Kävimme viettämässä iltaa vielä muualla, mutta kun palasimme kotiin kuulin yhtäkkiä kadun varresta miu'untaa. Lähdin etsimään katukissanpentua, jotta voisin vähän paijata sitä, mutta äänet kantautuivatkin kadussa olevasta viemäriaukosta. Yritin houkutella valkoista kissanpentua ulos sieltä, mutta eihän se tietenkään tullut. Ehkä se oli jopa pudonnut noin metrin syvään sadevesiviemäriin (joka oli tosin tyhjä, koska ei ole satanut pitkään aikaan) eikä päässyt pois. Kävimme sitten ostamassa viereiseltä grilliltä lihavartaan ja heitimme lihat kissalle, sillä siihen aikaan lauantai-yöstä kukaan kaupungin työntekijä ei varmasti tulisi pelastamaan yhtä kaupungin tuhansista kujakissoista viemäriaukosta. Kävin tänään katsomassa viemäriaukkoa taas, mutta kissa oli kadonnut. Täytynee käydä katsomassa vielä huomenna.. toivottavasti joku pelasti sen tai se pääsi ylös omin neuvoin.

Muuten sunnuntai on mennyt Suomi-seuran tapaamisessa ja kevätmekkoa tehden. Laitan mekosta kuvan myöhemmin blogiin, sillä sain sen valmiiksi tänään parissa kolmessa tunnissa. Huomenna suuntaan erään suomalaisen tuttavan luo tekemään pitkästä aikaan savitöitä. Taisin viimeksi tehdä jotain savesta lukioaikoina. Jippii!

Käsityöputiikkeja

Löysin tänään lisää uusia kangaskauppoja ja kangastarvikekauppoja. Niitä oli kokonainen sivukadun pituus tuntemieni kauppojen takana, keskustan länsipuolla. Ja vihdoin löysin myös kangaskaupan joka myy suurimmaksi osaksi silkkikankaita ympäri maailmaa. Käsitöitä harrastavalle ihmiselle Thessaloniki on paratiisi. Oli kyseessä sitten savenvalanta, maalaus, ompelu, korutyöt tai mikä tahansa askartelu, aina löytyy lisää ja lisää kauppoja jotka ovat erikoistuneet juuri tähän. Mielenkiintoista ja surullista on toki se, että suurin osa nuorista ei koskaan käy noissa vanhoissa ullakkoputiikeissa, vaan he ostavat vaatteensa ja korunsa jostain kaupungin sadoista muotikapoista.

Kummallista ettei Kreikassa juuri nuorison keskuudessa ole herännyt Suomen kaltaista aaltoa historian elävöittäjistä, japani-lolitoista tai muista alakulttuurityyleistä. Tarvikekaupoissa on myös historiallistyylisiä solkia, nauhoja ja tupsuja sekä perinteisin menetelmin valmistettuja kankaita. Suomessa jouduin aikoinaan hakemaan ompelutarvikkeita muita kaupunkeja myöten tai internetistä tilaamalla, mutta täältä löytyy kaikki ja enemmänkin. Lisäksi täällä on valtava määrä yksityisiä vaatesuunnittelijoita, jotka tekevät omalaatuisia kenkiä, vaatteita ja laukkuja. Ja silti suurin osa ihmisistä pukeutuu perinteiseen trendityyliin. Ehkä syynä onkin valinnan helppous normaaleissa kaupoissa. Kun menen korutarvikkeita myyvään liikkeeseen täällä, saatan viipyä tunnin valitessani monista sadoista erilaisista korukivistä, helmistä ja kristalleista ne minun korviksiini sopivat.

Minulla onkin taas kaksi hametta tekeillä, nyt vain täytyy taas istua ompukoneen ääreen että saan ne valmiiksi!

~ ~ ~ ~ ~

Apart from the usual 3 or 4 fabric stores that I visit in the centre of the city, today I found a whole street full of shops selling fabrics, laces, buttons and all the rest. You name it, it all is there and even more. I was looking for a glue that seals small holes in a fabric from Finland for years, and here it is the first thing I see when I step into a store. I love these small attic boutiques here selling decoration and handicraft accessories. Usually the prices are affordable (apart from the stunning Italian silk that I saw today, 79 €/meter.) and even discussable. To be honest I am quite surprised the the ever so popular gothic - lolita - japan style has not really washed ashore in Greece. Not at least in Thessaloniki and not at all in such an amount as in Helsinki I observed. Or history re-anacting for that matter. Many of the accessories (buttons, buckles, tassels) for sewing have the lush style of historical Constantinople and some of the fabrics are colored in a very traditional way. Probably because of the Orthodox tradition. For a person who loves handicrafts, Thessaloniki is a paradise.

Opintoja

Aloitin opiskelemaan yliopistolla Kreikkaa viikko pari sitten ja vaikka tähän mennessä ei juuri uusia asioita olekaan tullut, on opiskeleminen hauskaa ja huomattavan paljon helpompaa kun on tarkka ohjelma jota seurata. Tämän vuoden puolella olen huomannut olevani aivan uudella asenteella Kreikassa. Aikaisemmin olen ehkä yrittänyt hieman liikaakin mukautua ympäristööni, jotta uusien asioiden hyväksyminen olisi helpompaa. Nyt kuitenkin on ihastuttavaa tavata muualta Kreikkaan tulleita ihmisiä ja jutella heidän kanssaan ulkomailla olemisesta, heidän kotimaistaan, kulttuurieroista ja matkustamisesta.

Sanoisin että luokkalaisteni syyt olla kreikassa ovat neljänlaisia: 1. Puoliso/kumppani on kreikkalainen, 2. Tullut Kreikkaan pitämään hauskaa, 3. Tullut Kreikkaan arkeologisen kiinnostuksen tähden tai 4. Tullut Kreikkaan opiskelemaan. Luokassamme on ihmisiä niin Koreasta, Turkista, Ranskan polynesiasta, Amerikasta ja eri puolilta Afrikkaa ja Eurooppaa. Minulla on sellainen tunne, että tulen (tulemme) vielä matkustelemaan paljon. En tiedä milloin, mutta tiedän että minun täytyy nähdä enemmän. Minua kiehtoo kaikki nämä kulttuurierot jotka näkyvät niin selvästi eri kansallisuuksissa ja samalla se, että pohjimmiltaan kaikki ovat niin samanlaisia.

Kaikesta kaukokaipuustani huolimatta huomasin pari päivää sitten, että minulla on myös ikävä Suomeen. Kun kesä tulee lähemmäs, kaipaan yhä enemmän raikasta ruohoa jalkojeni alla ja hiljaisia kesäöitä. Haluan tavata kaikki tutut ja sukulaiset ja grillata makkaraa. Eräs täällä asuva suomalainen sanoi sen miten itsekin asian koen: "Kun lentokone alkaa laskeutua Helsinki-Vantaalle, tiedän saapuvani kotiin. Ja kun lento taas saapuu takaisin Kreikkaan, tiedän taas saapuvani kotiin." Varoituksen sana kaikille teille, jotka mietitte maailmalle lähtöä - se varastaa sydämesi, jos et ole riittävän muukalaisvihainen, jörmy ja omista paljon ennakkoasenteita. Vitsi vitsinä, mutta kyllä maailmalle voi sydämensä menettää, olen varma siitä.

Kävimme pohjois-Kreikan Suomiseuran kanssa kuukausitapaamisessa syömässä tavernassa ja illasta tuli huippuhauska. Nauroimme jatkuvasti, kaikki kertoivat hauskoja, järkyttäviä ja uskomattomia tarinoita niin Suomesta kuin Kreikastakin. Lopulta olimme tavernassa niin kauan, että muiden lähdettyä tavernan tarjoilijat alkoivat mulkoilla meitä sulkiessaan ovia.

Vaikeuksia on toki joka päivä ja vastoinkäymisiä, mutta varmasti hyvät hetket eivät olisi niin kauniita ilman vertailukohtia. Lisäksi, olen vielä tässä ja olen onnellinen. Eipä siis syytä valittaa. :)

Kevät saapuu - Spring is here

Minulla alkaa olla vaikeaa päättää, kirjoittaako blogia suomeksi vai englanniksi. En oikeastaan viitsisi jättää toista kieltä poiskaan. jatkan siis kirjoittamista molemmilla kielillä :)

Kevät on tullut Thessalonikiin tuoden mantelinkukat puihin ja saaden hiirenkorvat taas ilmestymään. Tästä hetkestä ei ole enää kauaa, kunnes lämpötila jää pysyvästi 20 tienoille, mutta varmaankin joudumme odottelemaan tämän kuun loppuun asti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aloitan vihdoin kreikan kielen opiskelun yliopistolla ensiviikolla. On vaikeaa saavuttaa hyvä opiskeluvire kotona itsenäisesti, joten odotas innolla kurssin alkamista.

Kävimme eilen synttäreillä, joihin päätin tehdä mekon ennen juhlia kotona olevasta mustasta kankaasta. Kuva mekosta ja sen teko-ohje löytyy alta:

- - -

Spring time is definitely here with warmer weathers and changing weather. To be honest, I really don't mind a few showers when the wind is finally warmer and a thought of summer drifts already in the air. Next week I am expecting to start finally Greek lessons in the University, so soon I will not have a good excuse of not speaking Greek anymore! Well, so far I do understand a lot of Greek discussion, I just don't have the words to answer yet. So we will see!

We went on a birthday party yesterday and I decided to make a dress for myself before it. Below you can see a very easy pattern for a dress (text is in finnis, sorry, but its really easy to make by just looking the pictures too), if you just want to try something new and easy. I also made a dress with this pattern last summer for the beach using two colorful scarfs. Easy, fun and kinda fashionable too with the feeling of shape and dimension.

Tässäpä siis valmis tuotos:



Mekko valmistui noin tunnissa, josta itse ompelu vei aikaa ehkä 10 minuuttia. Tässä mekon ohje:



1. Mekkoon tarvitaan kaksi neliön muotoista palaa, siippuen siitä miten pitkän mekon haluaa, sen halkaisija tulisi olla jotain 1-1,5m väliltä. Kannattaa varata ennemmin isommat palat kuin liian pienet. Lisäksi jos ei halua leikata paloja ollenkaan eikä huolitella saumoja, voi ostaa vain kaksi isoa huivia, jotka ovat samaa kuviota.

2. Mekon kaksi ainutta saumaa ommellaan suorina keskelle eteen (KT) ja keskelle taakse (KT). Riippuen siitä kuinka "avaran" haluaa pääntiestä, eteen tuleva sauma täytyy aloittaa lähempää neliöiden kulmaa kuin taakse tuleva. Omasta mielestäni n. 10-15 cm on riittävä pituus, mutta mekkoa kannattaa toki sovittaa ensin neulojen kanssa.

3. Saumojen jälkeen mekko näyttää siis suunnilleen tältä ja eteen sekä taakse jäävät kolmiot voi silittää auki halutessaan.

4. Mekon sivut ulottuvat huomattavasti alemmas kuin etu- ja takaosa, joten ne voi laskostaa ylös ja kiinnittää esim. nyöreillä sivuille, jolloin mekko saa runsaan alaosan.

Olkaimiksi käy oikeastaan mikä tahansa nyöri ja ne voi joko kiinnittää niskan taakse halter-neck tyyliin tai viedä alas taakse ristiin. Ristiin laittaessa olkaimille kannattaa tehdä pienet lenkit n. 10 cm päähän KT saumasta jonka kautta nyörit sitten solmitaan taakse.

Voilá!

Helppo, nopea ja trendikäs. Mekko on todella runsas, mutta siitä saa kapeamman käyttämällä ohuempaa kangasta ja tietenkin - tekemällä siitä lyhyemmän pienemmillä neliöillä. Itseasiassa samalla idealla voisi tehdä myös biletopin ja varioida mallia vaikka laittamalla paksun silkkinauhan vyöksi.