Ex Tempore

Oletko koskaan tehnyt jotain täysin ex-tempore eli odottamatta ja hetken mielijohteesta? Päätimme lähteä tänään erään ystävättären kanssa käymään Turussa keskiaikaisilla markkinoilla. Jälleen kerran turku näytti kauneimman puolensa hehkuessaan 30 asteen lämpötilassa kauniina kesäpäivänä. Kiertelimme markkinoilla ja ostimme karamelliomenan ja hieman maustettua olutta, sekä muutakin mukavaa. Kotimatkalla kuuntelimme Michael Jacksonin tuotantoa ja valitsimme umpimähkää ykköstien varteen jäävän järven, johon pulahtaa uimaan. Sellainen löytyikin Muurlasta:


Näytä suurempi kartta

Ranta ei ollut hääppöinen, mutta vesi oli uskomattoman lämmintä (vaikkakin sameaa ja mudan hajuista), ranta oli loiva ja siellä ei ollut yhtä koiranulkoiluttajaa lukuunottamatta ketään muita. Sää oli mahtava ja suomen suvi parhaimmillaan. Joskus ex-tempore matkat jopa jonnekin aivan lähelle avartavat katsetta. Jos joku on nähnyt elokuvan "Yes Man" ymmärtää kun sanon, että toisinaan kannattaa vain antautua idealle ja antaa mennä.

Juhannus ja juhla ja mittumaari

Suomi näyttää ylhäältäpäin ensisijaisesti vihreältä. Pohjoisen vehreyden, tehokkuuden ja designin maa. Olen varsin iloinen siitä, että aloitin Suomen reissun Savon koukkauksella. Siellä jos jossain, niin Savossa oppii jättämään turhat hienostelut pois ja asennoitumaan taas oikealla tavalla. Savoon matkaaminenkin tapahtui perinteisen Juhannusruuhkan saattelemana pinnalla poreilevassa stressissä, kun koko eteläinen Suomi pakkasi pallogrillinsä mukaan ja suuntasi tien päälle. Mietsiskelin tuolloin itsekseni, että minun tulisi nyt hyödyntää sitä, mitä opin Kreikassa: Ottaa rennosti. Olen aina pitänyt paljon kotiseutuni luonnosta, mutta jotenkin raikas sateen jälkeinen metsä lintukuoroineen illansuussa saa melkein maagiset mittasuhteet.

Samoin saapuessani Helsinkiin oli näkymä muuttunut viimevuodesta. Ehkä asiaan vaikutti oma rentoutunut asenteeni sen sijaan, että olisin vain lentänyt suoraan Thessalonikista Helsinkiin. Ehkä asiaan vaikutti myös se, että tällä kertaa on vuoden valoisin aika ja helteisistä säistä johtuen Helsinki hehkuu ihmisten hyvää mieltä ja omaa kauneuttaan. Viime vuonna tulin Suomeen kesän jo vaihtuessa sateiseksi syksyksi.

Istuessamme tänään parin ystävättären kanssa Espan puiston nurmikolla pienten piknik-eväiden kanssa, kävimme läpi uusia ja vanhoja asioita. Tuntui hyvälle olla taas siinä, kuin mikään ei olisi muuttunut. Joskus olen kiitollinen mielessäni siitä, että ystäväni eivät nää aikaa välissämme. Vaikka se kuluukin, emme ole ajautuneet tuhansista kilometreistä huolimatta kauas toisistamme.

Vaikka joskus kahden kotimaan olemassaolo tuottaakin minulle päänvaivaa ja jopa henkilökohtaista tuskaa, olen tällä hetkellä niin onnellinen niistä molemmista. Sinisen ja valkoisen lipun maista.

Matkakuumetta

Kyllä vain, matkakuume iskee taas kuin sikainfluenssapelko suomalaisiin. Parin viikon päästä istun lentokoneessa matkalla Suomeen ja rallattelen mielessäni niin Pate Mustajärveä kuin Tapio Rautavaaraa. Aah, Helsinki ja kauppatori ja Valio-jäätelö ja Porosalmi ja hakosauna ja kylmät kesäyöt jolloin ei tarkene ulkona hameella ei niin millään (ja jos tarkeneekin niin hyttyset syövät). Ah kabanossia ja uusia perunoita! Saa nähdä miten nopeasti tulee sitten taas ikävä Kreikkaan.. niin siinä on aina aikaisemmin käynyt. Tällaista tämä on muuttolinnun elämä.

Mutta asioista ei kannata stressata ja huolehtia etukäteen, se tulee mikä on tullakseen. Jokatapauksessa on ihanaa päästä käymään Suomessa taas ja tiedossa saattaa olla pieni reissu muuallekin. Mutta siitä lisää sitten kun se on lähempänä.

Kirsikka-aika koitti siis ja söimme suomesta vierailemaan tulleen perheeni kanssa kirsikoita joka päivä, sillä niiden torihinta on tällä hetkellä noin 1,5 - 2 € / kg. Yritän tehdä vielä sen lupaamani kirsikkatortun, jotta saan jatkaa kakkuharrastustani.

Mansikoita ja mustia kirsikoita, jotka ovat ihastuttavan makeita suomalaisiin punakirsikoihin verrattuna

Lisäksi kävimme siinä suosikki helmipuodissani ostamassa helmiä ja teimme muutamia koruja äidin ja siskon kanssa. Kulkee suvussa selvästi tämä näperrystarve. :)

Tein itselleni yksinkertaisen käsirenkaan joka sopii sattumalta erääseen korvakorupariin, jota tosin en ole vielä raaskinut ostaa kaupasta. Onpahan ainakin varalta kuitenkin valmiina..hihi