Hyvä ruoka, parempi mieli

Tosin tällä kertaa päätän puhua ruuasta vain siksi, koska minulla on kauhea nälkä. Joudun paastoamaan huomiseen asti kolesterolimittauksen vuoksi ja kuinka ollakaan satun löytämään ainoastaan kuvia ruoasta katseltavaksi.

Jokatapauksessa haluan jakaa ohjeen yhteen ehkä parhaista salaateista joita olen maistanut. Sain tämän salaatin idean ja ohjeen yhdistämällä erään Kreikassa syömäni granaattiomena rucolasalaatin ja ystävättäreltäni saamani hedelmä-kashewsalaatin ohjeen ja lisäämällä hitusen omaa sekaan:



Salaatin ainesosat ovat seuraavat:
Tomaattia, kurkkua, fetaa, punasipulia, banaania, omenaa, kurpitsan ja auringonkukan siemeniä, kashew-pähkinöitä, rucolasalaattia ja salaattikastiketta. Paprikaakin voi lisätä. Kastikkeen tein sekoittamalla punaviinietikkaa, valkoista balsamicoa, oliiviöljyä, sitruunapippuria, basilikaa sekä tinjamia.

Ei sisällä yhtään lihaa ja maistuu taivaalliselta. Siemenet ja pähkinät kannattaa ruskistaa hieman pannulla ennen lisäystä. Lisäksi täytyy todeta tähän loppuun näin yleisellä tasolla, että suomalainen ruoka on kyllä mahtavaa. Uudet juurekset, parsakaali ja kukkakaali sekä marjat ovat vertaansa vailla ja lohelle ei löydy kalana voittajaa. Olen aina pitänyt suomalaisista kasviksista paljon, mutta muuton jälkeen sitä on oikeasti tajunnut, mikä arvo kotimaisella tuoreella ruualla on.

Ei pitäisi kirjoitella nälkäisenä blogia.

kesäleivonnaisia

Koska nyt alkaa olla paras aika alkaa ostamaan hedelmiä, päätin kokeilla piirakan tekemistä. :) Mansikat ovat oikeastaan jo niin kypsiä, ettei niitä ole enää myynnissä todennäköisesti viikon päästä. Seuraavaksi onkin sitten kirsikoiden aika, joka koittanee ensiviikolla. Vaikka kirsikkapiirakka on suurimpana haaveenani tällä hetkellä, päädyin tekemään mansikkapiirakan kauden mukaisesti:



Kakussa on ihan tavallinen murotaikinapohja (tosin vatkasin sokeria ja voita tosi kauan ja kakusta tuli kivan kuohkea sen seurauksena) ja täytteenä tuoreita mansikoita, jogurttia ja hieman vaniljasokeria. Mahtavan hyvää! En usko että kakusta olisi tullut tosin näin hyvää ilman tuoreita mansikoita. Yhtäkkiä ymmärrän taas hieman enemmän kokkauksesta. Ei ole aidon voittanutta. Voi ja kerma ovat helposti liioittelua, mutta kyllä kaikkien ainesten täytyy olla tuoreita ja luonnollisessa muodossaan.

Tällä hetkellä kauden hedelmiä ovat siis mansikat, melonit, päärynät ja sitruunat. Seuraavaksi ovat vuorossa kirsikat, persikat ja nektariinit. En ole aivan varma mikä tarkalleen on omenien ja päärynöiden kausi (todennäköisesti juuri nyt), mutta appelsiinit ja mandariinit kuuluvat sitten talveen. Ah ihanuutta, miksei Suomessa kasva kaikki etelän hetelmät? Jos jotain olisin aina kaivannut, niin kaikkia näitä kasviksia ja hedelmiä!

Loppuun vielä kiva kappale taitavalta artistilta, jonka juuri löysin ystäväni suosittelemana Youtubesta.

Hyvää Vappua!

Heti alkuun täytyy pahoitella eilistä nyrpeää asennetta Suomen kiekkopeliä kohtaan, hienostihan se meni! Ehkäpä uusi nuori joukkue saa ihmeitä aikaan, ken tietää! Vaikka simani tosiaan myöhästyi pahasti, on se nyt valmistumassa ja toivottavasti sitä pääsisi nauttimaan jo vaikka sunnuntaina. Tein siman hieman erilaisella reseptillä tällä kertaa kuin mitä Suomessa on tullut aikaisemmin käytettyä. Lisäsin siihen hunajaa ja glukoosisiirappia (en löytänyt vaahterasiirappia), sekä lisäsin sitruunat ja appelsiinit ilman valkoista välikerrosta. Tänään pullottaessa sitä maistoin vähän ja täytyy sanoa, että maku on todella hyvä! Appelsiini tuo raikkautta ja valkoisen kuoren poistaminen vei katkeruuden. Lisäksi hunaja ja siirappi valkoisen sokerin tilalla antaa pehmeyttä. Raikas, makea ja pehmeä - vähän niinkuin elämä parhaimmillaan. :)


Lisäksi pyöräytin munkkeja joista tuli myöskin oikein hauskoja! En oikeastaan tehnyt muita muutoksia taikinaan, kuin että korvasin margariinin oliiviöljyllä. Tällä kertaa myöskään en täyttänyt kattilaa ääriään myöten öljyllä, niinkuin kerran teineinä teimme tyttöjen kanssa paistaessamme kevätrullia. Onneksi selvisimme siitä kaikki täysin ehjin nahoin ja otimme opiksemme.

Lisää puhetta ruuasta

Päätinpä tehdä pienen kuvitetun reseptin toiseen bravuuriini, maalaispastaan. Se toinen on cross-aasialainen kana-kashew-nuudeliwokki, jonka idean muokkailin aikoinaan eräältä ystävältäni saamasta ideasta. Maalaispasta on kuitenkin syntynyt sen seurauksena, että halusin tehdä kevyttä välimerellistä ruokaa, johon voisi helposti laittaa erilaisia tuoreita kasviksia ja yrttejä ja muutella vuodenajan mukaan. Pastassa ei ole myöskään lihaa tai kalaa ja sen yksi ihanimpia puolia on tuoreiden yrttien ja sitruunan tuoksu.

Olkaapa hyvät!

Ruokaa ja vapaa-aikaa

Koska ruoka on yksi Kreikan parhaista puolista, päätin laittaa pienen kollaasin yleensä tavernassa syömistämme ruuista, jotka ovat oman mieltymykseni mukaan valmistettu kasviksista ja merenelävistä. Seuraavat ovat otos yhden sunnuntaipäivällisen parhaista ruuista.


Ja tosiaan, ouzo maistuu parhaalle kun siihen lisää vähän jäitä ja vettä. Tällöin siitä voi nauttia ihan ruokajuomana ja minkä mahtavan yhdistelmän se tekeekään skubrin - savustetun makrillin kanssa.


Tutustuttuani kreikan tunneilla erääseen ranskalaiseen tyttöön, päätimme lähteä yhdessä viime perjantaina ulos. Ystäväni oli kuullut eräässä sarjakuvabaarissa järjestettävästä anime- ja cosplay illasta, joten suunnistimme sinne - tosin ilman pukeutumatta teeman mukaan. Baari oli niin tupaten täynnä, ettei siellä juuri mahtunut edes liikkumaan, mutta oli hauskaa huomata, miten helppoa on tutustua uusiin ihmisiin tuollaisissa teemabileissä. Huomasin jossain vaiheessa iltaa, että ohitseni käveli tyttö, jolla oli päällään vintage kimono, melko samanlainen millainen itselläni on vaatekaapin aarteena. Vaihdoimme pari sanaa ja loppuillan pälätimme niin pitkään, että kurkkuni on edelleen kipeä musiikin yli huutamisesta. Lisäksi saimme kutsun kesäkuun suurempaan cosplay-tapahtumaan. Saatamme jopa mennä!

Lauantaina lähdimme käymään Thessalonikin vuosittaisilla perinnemusiikkijuhlilla, jossa esitetään viikon aikana perinnemusiikkia ja tanssia ympäri Kreikkaa. Illan ohjelmassa oli Kreetalainen ja saaristolaismusiikki ja huomasin siinä olevan jonkin verran jopa suomalaisen kansanmusiikin tyyliä - josko kreetalainen musiikki on todella lennokasta ja pirteää jatkuvasti.

Kävimme viettämässä iltaa vielä muualla, mutta kun palasimme kotiin kuulin yhtäkkiä kadun varresta miu'untaa. Lähdin etsimään katukissanpentua, jotta voisin vähän paijata sitä, mutta äänet kantautuivatkin kadussa olevasta viemäriaukosta. Yritin houkutella valkoista kissanpentua ulos sieltä, mutta eihän se tietenkään tullut. Ehkä se oli jopa pudonnut noin metrin syvään sadevesiviemäriin (joka oli tosin tyhjä, koska ei ole satanut pitkään aikaan) eikä päässyt pois. Kävimme sitten ostamassa viereiseltä grilliltä lihavartaan ja heitimme lihat kissalle, sillä siihen aikaan lauantai-yöstä kukaan kaupungin työntekijä ei varmasti tulisi pelastamaan yhtä kaupungin tuhansista kujakissoista viemäriaukosta. Kävin tänään katsomassa viemäriaukkoa taas, mutta kissa oli kadonnut. Täytynee käydä katsomassa vielä huomenna.. toivottavasti joku pelasti sen tai se pääsi ylös omin neuvoin.

Muuten sunnuntai on mennyt Suomi-seuran tapaamisessa ja kevätmekkoa tehden. Laitan mekosta kuvan myöhemmin blogiin, sillä sain sen valmiiksi tänään parissa kolmessa tunnissa. Huomenna suuntaan erään suomalaisen tuttavan luo tekemään pitkästä aikaan savitöitä. Taisin viimeksi tehdä jotain savesta lukioaikoina. Jippii!

Takaisin Kreikassa

Aika vihdoin päivittää blogia sen jälkeen kun palasin Suomesta Kreikkaan. Thessaloniki näyttää edelleen siltä, millaiseksi olin sen kokenut kesään mennessä: Pikkukaupunkimainen lempeä merenrantakaupunki, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat useat design-kaupat, kahvilat, valtavat ruuhkat aamulla ja iltapäivällä sekä rennon huoleton ilmapiiri. Rentous, joka kauhistuttaa minua huolimattomuutena ympäristöasioissa ja ihastuttaa minua ihmisten välittömässä elämänasenteessa. Kaikella on kaksi puolta, niinhän se aina menee.

Thessalonikin rantabulevardin korjaustyöt on saatu vihdoin päätökseen ja bulevardi jatkuu nyt vanhan jälkeen suunnilleen 3km verran tummalla puulla katetulla laiturilla, suihkulähteillä ja pienillä puutarhoilla. Tämä tarkoittaa siis 3 km pidempää lenkkipolkua minulle! Kävimme kävelemässä siellä ensimmäisenä iltanani täällä ja bulevardi on todella kaunis, täytyy sanoa. Lummelampi ja ruusutarha, lasten leikkialue ja havupuista rakennettu kuja sekä paljon istumapaikkoja puiden katveessa. Lisäksi vieressä kulkeva vilkas autotie on piilotettu osittain suihkulähdeseinällä, jonka kohina peittää kaupungin metelin. Kätevää!


Ensimmäisen illan kruunasi illallinen perinteisessä Ouzerissa, eli mereneläviä tarjoavassa ravintolassa jossa voi nauttia myös ouzoa. Jostain syystä vuodenaikaan nähden lämpimänä perjantai-iltana tämä (kesällä tupaten täynnä oleva) viininoksien varjostama Ouzeri oli täysin tyhjä. Niinpä nautimme kahdestaan kauniista merinäköalasta ja kynttilöiden valosta keskellä kaupunkia ja ruokalistalle kuuluivat tietenkin suosikkini; kalmari, grillattu makrilli, kreetalainen salaatti sekä ouzo.


No mutta, saavuttuani Kreikkaan reilu viikko sitten olin myös väsynyt. Sain kuitenkin ensikosketuksen opiskelusta vapaaseen elämään vihdoin tämän viikon aikana, sillä sen lisäksi että olin kipeä, oli minulla aikaa ihan kaikelle sille, mitä muuten olen aina lykännyt eteenpäin. On kieltämättä jännittävää olla tässä vaiheessa elämää, kun kaikki mahdollisuudet ovat edessä. Tällä hetkellä hienointa on kuitenkin se, että minulla on vihdoin aikaa omille visioilleni ja olenkin viettänyt aikaa päivittäin lukien, piirtäen, suunnitellen ja miettien kodin sisustusta.


Minua kutkuttaa nähdä millainen joulu tänä vuonna tulee. Kaupunkia on verhoiltu pitkin viimeviikkoa jouluvaloihin ja vaikka näin suomalaisittain suuret värivaloasetelmat ja vilkkuvat joulukuuset näyttävätkin perin korneilta, sopii se kaupungin hallittuun kaaokseen aika hyvin. Helmikuun karnevaali vie voiton varmasti näistä joulukoristeista. Aristoteleen aukiolle on pystytetty lisäksi taas suuri esiintymislava, joten jonkinlaista ohjelmaa on ilmeisesti luvassa tässä kuussa. Olen toivonut Suomesta piparkakkumaustelähetystä, jotta voisin leipoa jouluksi suomalaisia herkkuja.


Seuraava haaste joka minulla on edessäni olisi sitten kreikan kielen opiskelu. Suomessa vietetyt pari kuukautta ovat saaneet jostain syystä minut muistelemaan enemmän ranskaa ja japania kun yritän tavailla kreikan sanoja. Tosin haluan kyllä pitää mielessä, että heti kun kreikka alkaa olla hallussa, palaan takaisin kertaamaan ranskaa ja myöhemmin japania. Mutta ensin se kreikka. Kostas on tehnyt minulle käytännön pilan ja opettanut minulle pari värikästä sanaa jotka nyt sekoitan jatkuvasti pariin muuhun sanaan. Eilen lukiessani hänelle lauseita Kostas purskahti nauramaan kippurassa jossain vaiheessa. On siinä minulla vakavamielinen opettaja. :) Muuten olen kyllä varsin tyytyväinen siihen, että Kostas on todella tarkka kaikista kielioppiasioista ja ääntämisestä.


Mutta nyt taidan palata lueskelemaan hetkeksi kirjaani ja siemailemaan kirsikkamehua. Täytyy nauttia näistä lokoisista päivistä nyt täysillä, olen varmasti ansainnut ne.


Ainiin! Tässä vielä kuva siitä Joulun Lapsi-projektiin laittamastamme lahjasta: