Tuesday, January 13, 2009

Kelluminen

Ajatusten virtaa tällä kertaa:

Lueskelin tuttujeni blogeja netistä ja huomasin ajatuksissani käyväni läpi heidän kertomiaan tapahtumia, mutta jotenkin toisenlaisessa olotilassa. Pystyn toki samastumaan heidän kokeumuksiinsa, mutta ne ovat joskus niin kaukana etten ole enää pitkään aikaan vaivannut mieltäni sellaisilla asioilla. Toisinaan tuntuu kuin lipuisin jotenkin asioiden välissä, niinkuin meressä kellutaan ja veden alla korvasi eivät kuule muuta kuin kohinaa. Kreikkalaiset ihmiset rakastavat juorujen (juoru on turhan negatiivinen sana tosin) kertomista ja niin taitavat suomalaisetkin, mutta molemmat kertovat asiat jotenkin eritavalla. Kun on kaukana suomalaisista tarinoista ja ei täysin ymmärrä koko sisältöä kreikkalaisissa tarinoissa, sitä joskus ihmettelee miten ihmisillä on niin paljon puhuttavaa.

Huomasin myös eilen miettiväni miten jotkut tuntemani ihmiset ovat niin rohkeita, kun lähtevät yksin kaikenlaisille reissuille ja kunpa olisin itsekin niin rohkea. Sitten nauratti kun tajusin katsoa peiliin.

Pitäisiköhän minun olla nyt huolissani itsestäni, kun alan osoittaa merkkejä erakoitumisesta. En tosin usko, että olen erakoitumassa. Kyse on oikeastaan siitä, että minulla on paljon aikaa nykyään yksin ja paljon aikaa käydä läpi omaa suhtautumistani erilaisiin asioihin. Ehkä nyt on aika lähteä kahville parin ystävän kanssa ja puhua turhanpäiväisyyksiä!

Joskus mietiskelen, missä on se kiintopisteeni elämässäni, jota kohden kuljen tällä hetkellä. Yleensä minulla nimittäin on tavoitteita jatkuvasti, ideoita, joita kaikkia en edes ehdi toteuttaa ajan puuteessa. Tällä viikolla huomaan kuitenkin tuon kiintopisteen kadonneen, ainakin väliaikaisesti. En kuitenkaan ole asiasta huolissani, se tulee takaisin omalla ajallaan. On tärkeää oppia siitäkin miltä tuntuu, kun suunnitelmallinen ihminen ei kerrankaan tiedä suunnitelmaansa.

Aloitan kiintopisteeni etsimisen pienten suunnitelmien rakentamisesta, kuten siitä että lähden salille. Sitten piirrän jonkin aikaa ja sitten lähden kaupungille. Noin. Eihän se ollutkaan niin vaikeaa. :)

No comments: