Sain varattua itselleni kampaajan ensiviikoksi, joten saa nähdä miten saan kommunikoitua itselleni oikeanlaisen käsittelyn! Kyllä täällä tietenkin kaikki osaavat englantia enemmän ja vähemmän, itse vain tunnun olevan hieman epäselvä kommunikoinnissani. Kuten eilen kuin söimme Kostan äidin kanssa illalla kalaa, hän kysyi minulta "Ottaisitko lisää kalaa?" englanniksi ja minä vastasin jotakuinkin "Kiitos, mutta en millään jaksaisi.." ja sain lautaselleni lisää ruokaa. Kostas yritti tämän jälkeen selittää äidilleen että minä sanoin ei ja se tarkoittaa siis etten halua lisää. Minua nauratti hieman tämä, sillä Kostas kertoi myös myöhemmin sen olevan varsin tavallista, että äiti kysyy lapseltaan onko hänellä nälkä vasta sen jälkeen kun on laittanut pihvin paistumaan.
Luulen tottuneeni jo vähän kreikkalaiseen päivärytmiin, sillä minulla ei oikeastaan ole nälkä vielä vasta kuin klo 14 aikoihin ensimmäisen kerran. Aamupalaksi olen yleensä syönyt karjalanpiirakan (joita äiti laittoi mukaan pyynnöstäni ^.^ ) ja juonut kahvin, jolla pärjää ihmeen hyvin. Kosta itse syö vasta ensimmäisen kerran klo 17 jälkeen ja ilmeisesti monet kreikkalaiset syövät vasta lähempänä keskiyötä jos töissä on kiireitä. En pysty ymmärtämään ettei ihmisellä ole nälkä pitkän päivän jälkeen. Kun kävin viimekeväänä töissä ja salilla säännöllisesti söin päivällä, iltapäivällä ja illalla.
No, ruuasta puhuminen on helppoa täällä, sillä tuntuu että ruoka näyttelee varsin suurta osaa Thessalonikilaisen jokapäiväisessä elämässä ja katukuvassa. Leipomoita ja konditorioita tuntuu olevan joka kulmauksessa ja niiden välissä tietenkin tavernoita ja ravintoloita joka lähtöön. Paikalliset sanovat myös että monet Ateenalaiset matkustavat Thessalonikiin juuri sen laajan ja laadukkaan ruokakulttuurin vuoksi.
Eilen sain tietää lisäksi hieman uutta tietoa omasta asunnosta, johon olisi tarkoitus muuttaa mitä pikimmiten. Kostalla on eräs tuttu asunnonvälittäjä, joka sanoi etsivänsä hyvän valikoiman sopivan hintaisia asuntoja ja sitten voisimme ensiviikolla käydä katsomassa ne. Vuokrahinnat näyttävät olevan täällä halvempia kuin Helsingissä ja osa asunnoista on valmiiksi kalustettuja. Saatan siis säästyä myös suuremmalta IKIEAn reissulta. Toivoisin toki että asunto löytyisi ennen ensi perjantaita, sillä tuolloin minulla vihdoin alkavat työt labrassa. Vähän jännittää suoraan sanottuna. Tiedän, että minun pitäisi tulla ihan hyvin toimeen labrassa aikaisemman työkokemuksen ja koulutuksen puolesta, mutta tiedän myös alun olevan hieman hankalaa aina.
Aloitin kirjoittamaan taas inssityötäni myös, sillä minulla on ollut hieman ongelmia muutaman koulutyön tekemisessä. Samalla totuttelen taas heräämään aikaisin, joka hieman jäi tuossa viikon alussa haaveeksi. Olen ottanut aamut varsin rennosti tähän mennessä ja nukkunut. Huomaan kuitenkin itsekin olevani virkeä ja energinen jos herään ajoissa. Viimeviikonloppuna emme sitten käyneetkään luistelemassa jostain syystä. Kysyessäni tätä porukalta, he antoivat epämääräisen vastauksen olevansa väsyneitä ja "emmätiedä". Noo, onneksi jää on siellä ostoskeskuksessa vielä maaliskuuhun asti, joten enköhän saa heidät rohkaistua myöhemmin. Tänäviikonloppuna tarkoitus on tänään mennä erään tuttavan nimipäiville (nimipäivät ovat jopa synttäreitä tärkeämpi juttu täällä) ja huomista ohjelmaa täytynee vielä katsoa. Nyt taidan kuitenkin syventyä lupauksen mukaan inssityön kirjoittamiseen.
Ainiin, haluaisin myös tehdä pienen pyynnön kaikille niille, jotka nyt sattuvat tuttavistani lukemaan tätä blogia. Blogin pitämisen hyvä puoli on se, että kaikki tietävät jotain minusta. Huono puoli on taasen se, etten ole kuullut juuri kenestäkään sen jälkeen kun muutin tänne. Joten vaikka mitään ihmeellistä ei olisikaan tapahtunut, pyytäisin silti laittamaan pienen viestin vaikka blogini kommentteihin, sähköpostiini, meseen, skypeen, facebookiin.. jotta tiedän teidän vielä olevan siellä. :)
No comments:
Post a Comment