Kaupungissa tuulee

Heräsin tänä aamuna kovaan meteliin ulkoa. Se ei ollut liikenteestä tai koneista aiheutuvaa meteliä, vaan jonkinlaista yleistä matalaa murinaa ja lasin helinää. Kysymys ei sentään ollut luonnonmullistuksesta, mutta ulkona oli ilmeisesti todella kova tuuli. Niin kova, että olin varma uloskatsomatta kyseessä olevan jonkinlainen myrsky. Siispä päätin hyvällä omatunnolla pitää kaihtimet suljettuina ja nukkua vielä tunnin lämpimän peiton alla. Vaikka kevääntulo varmasti tuo mukanaan lämpimämmät yöt, vielä nyt tammikuun yön kylmyys on todella tuntuva. Olen varma, että Suomessa jokaisessa asunnossa on lämpimämpi kuin täällä talvisin, sillä sisälämmitystä pidetään päällä korkeintaan pari tuntia päivässä ja ikkunat ovat yksinkertaiset, joskus jopa kokonaan tiivistämättömät.

Tunnin nukuttuani avasin sitten vihdoin verhot ja aurinko paistoi suoraan parvekkeelleni kirkkaalta taivaalta. Sää oli todella hieno, mutta tuuli niin navakka, että saatoin nähdä kadun toiselta puolelta parvekkeelta karkaavan vaatekappaleen narulta ja sinkoavan kauas. Kun avasin parvekkeen oven, verhoni pyrkivät samanlaiseen epätoivoiseen rynnäkköön, joten päädyin sulkemaan sen sittenkin.

Tälle tuulelle sanottiin joku nimikin, vai tarkoittikohan se koko tätä tammikuun loppupuolta säätilallisesti, jolloin vallitsee tavallisesti selkeämpi ja kuniimpi sää kuin tavallisesti talvella. Täällä ollessani ei ole vielä kertaakaan satanut, mutta enköhän ehdi vielä sitäkin nähdä.

Uskomatonta, miten nopeasti päivä menee. Tuskin olen saanut tehtyä yhtään läksyjä ja haaveilen kokoajan ulos menemisestä. On vaikeaa istua sisällä kun ulkona paistaa aurinko, se on varmasti iskostettu jokaisen suomalaisen mieleen tiukasti. Muistan myös olleeni kovasti aurinkolaseja vastaan elokuussa täällä käydessäni, sillä jos kerta kerrankin paistaa niin pitäähän se tuntea jokaisella solullaan. Paras lienee tottua kuitenkin tähän aurinkoonkin, sillä aurinkoisia päiviä vuodessa on yli 300.

Kävimme eilen lävelemässä Kalamarian alueen satamassa, jonka ymmärsin muistuttavan minua kaukaisesti Rodoksen reissustamme, kun olin 4. En tietenkään muista paljoa yksityiskohtia, mutta muistan siellä olleen samanlaiset kiviportaat, jotka laskeutuivat rantaan. Varmaankin silloin pienikokoisena huomio kiinnittyi lähinnä yksinkertaisiin asioihin, kuten siihen miten laskeutua alas kiviportaita. Ilmassa oli myös jotain muuta tuttua kaikilta aikaisemmilta Kreikanmatkoiltani ja se oli meren tuoksu.

Täytyy myöntää, etten koskaan ole ollut järin kiinnostunut merestä ja se on edustanut minulle lähinnä isoa suolaista tylsyyttä, joka on hieman pelottavakin. Nyt kuitenkin kun kävelimme pitkin laituria ja katselimme kauniita vanhanaikaisia purjelaivoja ankurissa, pystyin helposti kuvittelemaan miltä tuntuisikaan purjehtia pitkin Kreikan saaristoa heinäkuussa, kun lämpötila nousee neljäänkymmeneen ja merivesi on tumman sijasta kirkasta ja turkoosia. Bongailla eläimiä ja kaloja ja toivottavasti vihdoin nähdä delfiinejä luonnossa. Tulimme siihen tulokseen, että lähdemme ehdottomasti kokeilemaan tätä Kostan kanssa ensikesänä. Itse saatan romantisoida asioita hieman liikaa mielessäni, mutta tiedän kyllä mitä haluaisin sellaiselta veneretkeltä: Aurinkoa, lämmintä tuulta, pikkukylien idylliä ja ennen kaikkea kulttuuria. Olen varma että kaiken sen voi toteuttaa.

Loppuun sanat laulusta joka on soinut tänään mielessäni:

"Hei, koita uskaltaa vain tuulen vietäväksi sukeltaa
kaikkein vaikeinta on luottaa
mutta ilman sitä ei mitään saa
mä puhallan ja sä nouset ilmaan.."

Don Huonot - Tuulee

Ps. Täytynee vielä lisätä kreikkalaisesta tapakulttuurista, että täällä asuminen vaatii suomalaiselta varsin paljon kärsivällisyyttä. On tavallista, että sovittaessa asioiden hoitamisesta 'tällä viikolla', tarkoittaa se sitä, että 'katsotaan asiaa sitten sunnuntaina vaikka'. Minulle tämä tarkoittaa henkilökohtaisesti sitä että täytyy kerätä kaikki kärsivällisyyteni, sillä suomessa muistan raivostuneeni siitä, kun teleyhtiö ei saanut internetyhteyttäni toimimaan yhdessä päivässä. Siispä esimerkiksi asunnon suhteen tilanne on tällä hetkellä sellainen, että vaikka sopiva paikka onkin jo tiedossa, katsotaan sen tarkastamista sitten keskiviikkona ja muuttamisesta puhutaan sitten ensiviikolla. Bleh.

"Patience my young padawan.. " Kuten Obi Wan Kenobi sanoisi ..