Olen viimein saanut muutamia asioita oikeaan järjestykseen mielessäni. Pari viimeistä viikkoa olen kärvistellyt päivittäin muuttuvien ajatusten parissa siitä, mikä on oikea tärkeysjärjestys ja ketä varten oikeastaan näitä opintojani teen. On valitettavaa todeta, että suurin osa tämän hetken stressistäni syntyi siitä, että yritin kiirehtiä opintojani osittain ulkopuolisten voimien vetämänä, en oman itseni vuoksi. Asiaan tuli kuitenkin muutos vihdoin eilen, kun ymmärsin tämän. Samalla sain ensimmäistä kertaa käytyä uimassa ja nukuttua kunnolla pitkään aikaan ja olo on taas energisempi ja luottavaisempi.
Kostas sanoi eilen, että Kreikkaan on vihdoin tullut syksy: lämpötila on pudonnut ja lehdet alkavat putoilla puista. Onko meillä Suomessa ollut sitä ihanaa valoista syyssäätä ollenkaan vielä? Kun aurinko paistaa ja lehdet putoilevat puista ja tuntee sen haikean onnellisuuden siitä, että kevät näyttää taas puolen vuoden päästä entistä kauniimmalle talven jälkeen. Itse en ole kiinnittänyt tällaiseen säähän vielä huomiota hytistessäni aamulla bussipysäkillä tihkusateessa.
No comments:
Post a Comment