Niinpä kävi, että heti ensimmäisestä päivästäni Suomessa lähtien minulla alkoi kammottava siitepölyallergia. Aluksi kun antihistamiinia ei ollut vielä riittävästi veressä pääni oli niin raskas ja hengitys vaikeaa, etten päässyt sängystä kunnolla ylös. Tämä tietysti huolestutti minua kokeiden puolesta, sillä tiukan aikatauluni vuoksi minulla ei olisi ollenkaan aikaa nyt aivastella luentopapereihini. Olo on nyt hieman helpottanut viikon jälkeen, mutta koeviikon sinnikäs jatkuminen ei valitettavasti parane millään muulla kuin yhtä sinnikkäällä lukemisella.
Kolme koetta on nyt takana ja kolme edessä eli seuraavan kokeen jälkeen olen jo voiton puolella. Jei! Tämä on taas yksi niitä hetkiä, kun rymistelen eteenpäin suostumatta edes ajattelemaan luovuttamista, mutta tiedän että tämän jälkeen tulee myös se hiljaisuus kun ei olekaan velvollisuuksia joka kulman takana. Koko kevään olen tehnyt kursseja koululle ja nyt kesän korvalla sitten jäljellä on enää muutama hassu ja tietenkin inssityön loppuun saattaminen.
Olen jotenkin ihan huipputäynnä energiaa tällä hetkellä. Herääminen kuuden aikaan tuntuu jopa helpommalle kuin normaali kahdeksalta Kreikassa ja jokailtapäiväinen vesijuoksu ja kasvis/kalaruokavalio vain parantavat oloa. Toivon todella pystyväni pitämään nämä terveet elämäntavat ja välttämään myös herkuttelua kuten nyt olen tehnyt muutamien viikkojen ajan. Niin se vain taitaa mennä, että kun henkisesti kokee olevansa tasapainoinen pystyy paljon paremmin pitämään fysiikkansa kunnossa.
Kostas on lähetellyt minulle rohkaisevia tekstiviestejä joka päivä ja kertoillut kuulumisia. Kyllä minulla alkaa jo vähän ollakin koti-ikävä Thessalonikiin. On ihanaa nähdä ystäviä, puhua suomea ja katsella hieman suomalaista TV:täkin, mutta lopulta ei minusta täällä ole niin kovin erilaista kuin Kreikassakaan. Saunaa tulee toki hieman ikävä taas, mutta enköhän minä sen kestä. :)
No comments:
Post a Comment