Terveisiä Suomesta ja hieman sairastelua

Milla tuli käymään täällä Kreikassa viime torstaina ja viipyy vielä seuraavaan maanantaihin. Millan vierailua olinkin odottanut kovasti ja kun sitten juttelimme kotoisasti suomeksi bussissa, tuntui kun en koskaan olisikaan ollut ulkomailla. Huomaan myös, että vaikken olekaan aktiivisesti opiskellut kreikkaa vielä, olen oppinut jo kuuntelemaan jonkinverran ihmisten puhetta ja tunnistan suunnilleen heidän tavalliset keskustelunaiheensa. Aloitimme Millan vierailun vieden hänet perjantaina vauhdikkaalle iltapäivälounaalle kaupungille, jonne tuli muutamia Kostan lakimiesystäviä myös. Milla kommentoi jossain vaiheessa, että paikassa alkaa olla normaalirajaa korkeammat desibelit, joka oli toki ihan totta, sillä kreikkalaiset puhuvat paljon. Varsinkin jos sattuu olemaan perjantai ja olet ystävien kanssa lounaalla, kuten näytti olevan tapaus ravintolan jokaisessa pöydässä.

Olimme jo sopineet aikaisemmin, että lauantaina päivällä viettäisimme 'tyttöjen päivää' neljästään Millan, Ellan, Nandin ja minun voimin, joka käytännössä tarkoittaisi täysveristä hemmottelua välittämättä siitä, kuinka turhamaiselta se tuntuisi. Kostan serkku auttoi meitä varaamaan keskustasta manikyyrin ja päivä alkoi sitten kynsisalongissa jutellen niitä näitä kahvikupposen ääressä. Manikyyriltä jatkoimme shoppailukadulle, Agios Sofias'ille, josta emme valitettavasti ehtineet katsoa kuin kymmenisen kauppaa, kunnes olimme jo lopen uupuneita ja nälkäisiä. Kaikki olivat kuitenkin löytäneet vähän sitä sun tätä alennusmyynneistä (jotka jatkuvat ilmeisesti vielä tämän kuun loppuun), joten suuntasimme syömään ja kahville. Kello oli tässä vaiheessa jo niin paljon, että nautittuamme kahvi-ja suklaajuomia sekä juustokakkua, sanoimme näkemiin Ellalle ja Nandille ja suuntasimme Millan kanssa lepäämään hetkeksi ennen iltaa. Iltaohjelmassa olisi nimittäin viimeinkin luvassa Bouzoukia-ilta, jota olin kovasti odottanut.

Heräsin päiväunilta (tai ilta-unilta) hieman säikähtäen, sillä minua ahdisti kamalasti kurkkua. Se oli tietenkin selvä merkki siitä, että olin tulossa kipeäksi, mutta kieltäydyin ehdottomasti jättämästä iltaa väliin. Oloni parani teekupin jälkeen ja suuntasimme tapaamaan Kostan ystävät ennen Bouzoukiaan menoa.

Bouzouki tarkoittaa kreikkalaista soitinta, joka muistuttaa luuttua ja jonka mestarit ovat varsin arvostettuja täällä. Hyvä Bouzoukin soittaja on siis avainasemassa bouzoukia-illassa, joka käytännössä tarkoittaa tanssi-ja soitto-iltaa kansanmusiikin, tai paikallisen iskelmämusiikin tahtiin. Sali, jossa kaikki istuivat, oli kahdentoista aikaan vielä melko tyhjä, mutta tuntien kuluessa se täyttyi ääriään myöten ihmisillä. Pöytiin tuotiin juomien lisäksi hedelmätarjottimia ja kukkatarjottimia. Kukat näyttelivät juuri tärkeää roolia illan ohjelmassa, sillä aina kun musiikki miellytti kuulijoita tai joku nousi yleisöstä tanssimaan, hänen päälleen viskattiin annos kukkia ja terälehtiä. Lopulta sali oli niin täynnä kukkamerta, että sitä piti välillä lakaista sivuun, ettei lavalle tanssimaan nousseet liukastuisi ja kaatuisi. Terälehtiä oli myös vaatteiden sisällä, juomalaseissa ja pöydillä lopulta.

Minäkin kokeilin perinteistä 'rivitanssia' jonka nimeä en nyt millään muista, mutta jonka askeleet ovat helppo opetella. Tanssi kiihtyy loppua kohden koko ajan, mutta sen perusrytmin voisin sanoa olevan ihan suomalaisestikin tunnettu humppa. Sain illan aikana kehuja, että olen selvästi täysin kreikkalainen jo valmiiksi, kun pidän tanssimisesta niin kovasti. Milla liittyi tanssiin hetkeksi myös. Hän kuitenkin ilmoitti nauttivansa katselemisesta enemmän. Meillä oli lopulta kaikilla oikein hauska ilta, mutta lähdimme paikalta aikaisemmin kuin muut minun kurkkukipuni yltyessä vähitellen.

Joku varmasti kommentoisi nyt että "Mitäs menit? Olet sitten kipeänä." sillä todentotta olen tänään kipeänä ja makailen sängyssä yksikseni muiden katsellessa kaupungin keskustaa. En minä Bouzoukiasta kipeäksi tosin tullut, vaan täällä on jo pidemmän aikaa ollut paljon flunssaa liikkellä. Voin kuitenkin sanoa hyvällä omatunnolla että oli tämä melkein sen arvoista, sillä Bouzoukia oli mahtava kokemus. Eräs pohjois-Irlantilainen tuttumme saapui Kreikkaan myös tuossa eilen, joten muut ovat näyttämässä hänelle paikkoja. Uskon kuitenkin vakaasti että olen terveempi jo huomenna. Tänään nautiskelen Millan tuomista Suomen tuliaisista, sisuista, ruisleivästä ja tuplasta.