Työpöytäni mun

Ajattelinpa jakaa työpöytäni täällä, ihan vain jo siksi että muistan aina yrittää pitää sen järjestyksessä! Tosin, eipä tuossa ole paljon tilaa sotkeakaan...

Tästä tulee tosin mieleen taas että pitäisi maalata enemmän ihan perinteisin menetelmin. Pelkään aina maalaamista siksi, että saatan tehdä kamalia gootti-fantasia-teini-maalauksia tummilla väreillä, joissa ei ole mitään tyyliä ja jotka vain tekee mieli piilottaa ullakolle loppuelämäksi. Luulin oikeasti, etten pitäisi esimerkiksi Miró'n tyylistä maalata, mutta itseasiassa pidän sitä erittäin tyylikkäänä nykyään. Ehkä elämäni on niin täynnä kuvia ja mietteitä syvyydestä, tarkkuudesta ja tekstuurista, että pelkkä raffi punainen viiva maalia tekee vain hyvää.

Lisäksi pienenä yksityiskohtava on hauskaa huomata että olen ottanut kuvan 3Ds Maxista ruudulla juuri kun se päättää kaatua. Tämä on tätä 3D ohjelmien käyttäjän arkipäivää. :D

Projektikiri

Kouluvuosi on kääntynyt kevääseen ja aika tuntuu menevän nopeasti. Kummallista, että kohta voin sanoa opiskelleeni vuoden 3D:tä, kun toisaalta vasta aloitin opinnot. Näinkö sitten käy, kun lähestyy 30 vuoden ikää? Kaikkeen on valmis laittamaan enemmän aikaa. Kärsivällisyys on niin suurta, ettei enää haittaa vaikka töiden parissa viettäisi aikaa aamusta iltaan ja vaikka yöunet olisivat 5 tuntia pitkiä koko viikon. Tämä lienee parasta aikaa opiskella kun mikään ei häiritse keskittymistä. Toisaalta, monet ikäiseni Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat perinteisesti jo työelämässä tai heillä on pieniä lapsia. Mutta me olemme internet-ajan kasvatteja, joihin ei päde vanhat yhteiskuntasäännöt.

Olen päättänyt saada kaikki keskeneräiset projektini valmiiksi ennen kevään loppua, mielellään jo tässä tämän kuun aikana. Haluan nimittäin aloittaa uusia projekteja ja todella alkaa näkemään vaivaa opintojeni eteen. Tajusin eilen sen, kuinka tärkeää on tosiaan tehdä projekteja jatkuvasti, ja vaikka olenkin tehnyt projekteja viimeiset 10 vuotta elämästäni, täytyy minun ehkä kiristää tahtia entisestään. En ole ollut koskaan kovin järjestelmällinen opiskelija. Opiskelen kaikkea sitä mikä minua todella kiinnostaa. Mutta nyt täytyy todella keskeittyä ja ehkä voin sanoa jo ensimmäisen opintovuoteni lopussa, että sain aikaan enemmän kuin uskalsin uneksia vuotta ennen.

Busy Bee

Kevät tulee ja kesä lähestyy. Nyt täytyy hakea kesätöitä, tehdä kovasti töitä koulun eteen ja koota portfoliota. Sen lisäksi täytyy käydä koulussa, töissä ja vähän treenatakin että mieli pysyy virkeänä. Parasta on kuitenkin se, että kaikki nämä Must-Do:t ovat erittäin mielekkäitä minulle. Siispä syöksyn mielelläni uusiin haasteisiin. :)

Ystävänpäivä. Harmi ettei sillä ole enää aivan samaa merkitytstä kuin postinkannon kulta-aikoina ennen internettiä, mutta sentään viesti itsessään ei ole muuttunut. "Kaipaan sinua muruseni. Nähdään pian!"

Ompeluseurat

Ompeluseurat. Olen valitettavasti liian nuori tietääkseni tarkalleen mitä se ennen tarkoitti, mutta minua kiinnostaisi järjestää hieman omanlaiset ompeluseurat. Jos olisin ahkera, googlettaisin ompeluseurat ja tarkistaisin miten muut ovat niitä pitäneet, mutta sen sijaan kirjoitankin ylös ajatuksen joka itselleni on syntynyt.

Minulle on kerääntynyt paljon pieniä ja vähän isompiakin kangaspaloja elämäni aikana. Varsinkin viimekesänä työskenneltyäni kankaiden maahantuontifirmassa sain kerättyä aika muhkean määrän pieniä ja isompia kangaspaloja, joita poistettiin myynnistä. Äitini vanhoista varastoista (hänellä oli aikoinaan oma ompeluliike) on jäänyt lukemattomia (no joo, arvioisin että lankarullia on noin 100) erivärisiä lankoja, olen saanut mummiltani vanhoja vetoketjuja ja nappeja puolestaan on helppo etsiä kirppiksiltä.

Toisaalta, hyvään ideaan tarvitaan vain inspiraatio ja kaikki muu tulee sen jälkeen. Koulumme kirjastossa on valtaisat määrät ompeluun, puvustukseen, tuleviin trendeihin ja väreihin sekä kaavoitukseen ja askarteluun liittyvää kirjallisuutta.

Siispä mietinkin, haluaisikohan kukaan ystävistäni järjestää kanssani ompeluseurat, joilla mietitään ensin yhdessä sitä, mitä kukin haluaisi ommella, haluaisiko tuunata vanhan vaatteet kokonaan uuteen uskoon (vaikka avata kaavat ja uudelleen ommella) tai ostaa kirppikseltä jotain josta tekisi jotain kokonaan uutta. Mitä jos ommeltaisiin yhdessä laukkuja tai mekkoja? Tehtäisiin hiuskoristeita tai  meikkipusseja? Olen itse saanut innostuksen tehdä klassisia vintage-henkisiä vaatteita kesäksi, joten olisi kivaa ommella yhdessä. Ehkä yhdessä voisi antaa ajatuksia myös muille ja toisaalta olisi helpompi ommella kun olisi apuna jatkuvasti joku auttamassa sovituksessa.