Projektikiri

Kouluvuosi on kääntynyt kevääseen ja aika tuntuu menevän nopeasti. Kummallista, että kohta voin sanoa opiskelleeni vuoden 3D:tä, kun toisaalta vasta aloitin opinnot. Näinkö sitten käy, kun lähestyy 30 vuoden ikää? Kaikkeen on valmis laittamaan enemmän aikaa. Kärsivällisyys on niin suurta, ettei enää haittaa vaikka töiden parissa viettäisi aikaa aamusta iltaan ja vaikka yöunet olisivat 5 tuntia pitkiä koko viikon. Tämä lienee parasta aikaa opiskella kun mikään ei häiritse keskittymistä. Toisaalta, monet ikäiseni Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat perinteisesti jo työelämässä tai heillä on pieniä lapsia. Mutta me olemme internet-ajan kasvatteja, joihin ei päde vanhat yhteiskuntasäännöt.

Olen päättänyt saada kaikki keskeneräiset projektini valmiiksi ennen kevään loppua, mielellään jo tässä tämän kuun aikana. Haluan nimittäin aloittaa uusia projekteja ja todella alkaa näkemään vaivaa opintojeni eteen. Tajusin eilen sen, kuinka tärkeää on tosiaan tehdä projekteja jatkuvasti, ja vaikka olenkin tehnyt projekteja viimeiset 10 vuotta elämästäni, täytyy minun ehkä kiristää tahtia entisestään. En ole ollut koskaan kovin järjestelmällinen opiskelija. Opiskelen kaikkea sitä mikä minua todella kiinnostaa. Mutta nyt täytyy todella keskeittyä ja ehkä voin sanoa jo ensimmäisen opintovuoteni lopussa, että sain aikaan enemmän kuin uskalsin uneksia vuotta ennen.