Kouluhommia

Loppuviikoksi on luvattu lähemmäs 40 asteen lämpötiloja joten voipi olla että on tilauksessa reissu Waterlandiin juhannuksena. Kävin tänään lähellä sijaitsevassa naisten kuntokeskuksessa ja paikka vaikutti oikein kivalle. Siellä oli oikein saunakin mutta vähän se oli höpsöä siellä pyyhe päällä istua kun ei ollut ketään muutakaan saunomassa. Mutta olipa ihanaa käydä saunassa! Se oli ihan samanlainen sauna kuin nuo pikkusaunat Suomessakin, puinen löylykauha ja kiulukin. Kuntosalin lisäksi päätin ottaa itseäni niskasta kiinni inssityöni kanssa ja yritän saada sen loppuun. Mielellään heti. Mutta täytynee antaa sille viikko tai pari. En tosin halua enää yhtään odotella tämän asian kanssa ja nyt kun olen kuulumiseni tänne kirjoitellut jatkan taas opiskelua.

En ole vielä saanut tietää milloin on ensimmäinen mahdollinen valmistumispäivä ensisyksynä, jonka vuoksi en välttämättä voi varata lentolippuja Suomeen. Olisi kiva varata meno-paluu samantien, mutta saa nyt nähdä sitten. Aina kun alan opiskelemaan ahkerammin tuntuu, että täytyy samassa suhteessa päästä purkamaan luovuuttaan. Siispä odottelen Saksasta tilaamaani piirtopöydän kynää ja toivon kovasti että se saapuisi. Edelliset kaksi kynää ovat teillä tietämättömillä. En käsitä minne ne ovat hävinneet!

Viikonlopun illanistujaisistamme kasvoi suuremmat kuin suunnittelimme, sillä huomasimme ystäviemme kutsuvan muita ystäviä mukaansa. Toki tunsimme itsekin ne muut ihmiset, mutta paheksuimme kyllä hetken aikaa yllätysporukkaa, sillä paikalle piti saapua vain muutama ihminen. No mutta, seuraavan kerran mennään sitten muiden juhliin, olihan se mukavaa että ainakin kerrankin kaikki pääsivät paikalle! :)

Eortastiko trimero

Eli kolme päivää lomaa. Koska vielä muistan, laitan tähän väliin viimekirjoituksesta unohtuneen valokuvan niistä suunnittelemistani koruista:Eli siis materiaaleina oli hopea, muutama Swarowski kristalli, metalli, siima ja strasseja.

Kuten on varmaan päivän selvää, Kreikassa ei vietetä juhannusta. Kuitenkin näin viikko ennen pohjoista kesäjuhlaa meillä on yksi ylimääräinen lomapäivä huomenna maanantaina, Pyhän hengen juhlapäivänä. Vähän tulee haikea olo nyt miettiessäni paistettuja muikkuja, suomalaista grillimakkaraa, uusia perunoita ja tuoretta salaattia.. mutta toisaalta, en ole juuri muuta syönytkään täällä näin alkukesästä kuin noita (paitsi suomalaisen grillimakkaran tilalla olen syönyt kreikkalaista grillimakkaraa) :) Ehkä kaipaan sittenkin enemmän vain koivujen huokauksia viileässä kesätuulessa ja metsäpolkua eteeni. On mielenkiintoista huomata, kuinka suomalaiseen kesään liittyy niin paljon kaipausta ja surua siinä missä iloa niistä harvinaisista poutapäivistä.

Täällä kesää tuskin voisi kuvailla samoilla adjektiiveilla, vaikka iltaisin merenranta onkin jotenkin samalla tavalla melankolinen kuin huokailevat metsät Suomessa. Muuten kuumat päivät ja musiikin täyttämät illat viinin ja ruoan parissa ovat jotain ihan muuta. Olemme kutsuneet tänään illaksi muutamia kavereita kylään pelaamaan Munchkin-lautapeliä ja ajattelin tehdä tuulihattuja lohituorejuustotäytteellä sekä lakka-rahkatäytteellä. Olin eilen erään ystäväni luona katsastamassa AoC-tietokonepeliä. Niille jotka asiasta osaavat olla jotain mieltä, voin itse todeta etten ole pahoillani vaikken peliä koskaan ostanutkaan. Plus, keskityn mielelläni nyt kouluhommiin kunnolla.

Koska illaksi tosiaan on paljon ohjelmaa ja leipomista ja ennen sitä pitää vielä käydä hieman asioilla, täytynee lopetella ja kertoilla lisää taas myöhemmin. Huomasin muuten, että suomalaisessa uudessa biopassissa on Eino Leinon runo etukannen sisäpuolella ja Nocturnen sanat kuvaavat ajatuksiani tänään hyvin:

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Eino Leino: Nocturne 1903

Leffaviikonloppu

Sen jälkeen kun palasin suomesta 19 päivän jälkeen, saapuivat kylään kaikki vuorollaan ja yhtäaikaa äitini, siskoni sekä kummipoikani ja ystäväni Eve. Jokainen heistä on rakas ja tärkeä ihminen minulle, mutta yli kuukauden verran joko poissa kotoa tai vieraita kylässä kyllä ottaa hieman veroa. Niinpä päätimmekin seikkailla Indiana Jonesin matkassa kaikkien neljän ilmestyneen elokuvan muodossa ja istua ainoastaan kotisohvalla toistemme kainalossa tämän viikonlopun. Neljäs Indyleffa ei muuten ollut erityisen suuri pettymys, sillä en juuri siltä mitään odottanutkaan. Muutaman päivän sateen jälkeen lämpötila näyttää kohoavan taas 30:een, mutta yöt ovat vielä ihanan raikkaita. Viimeisien viikkojen aikana tuli käytyä niin merenrannassa ensimmäistä kertaa tänä kesänä, kuin vesipuistossa ja eläintarhassakin. Ja tietenkin melkein joka päivä kaupoilla naisvieraidemme kanssa. Olen todella onnellinen siitä, että kaikki edellämainituista ihmisistä tulivat kylään. Nyt tuntuu enemmän siltä, että olen jakanut jotain minulle tärkeää tärkeiden ihmisten kanssa.

Samalla löysin myös oman suosikkiliikkeeni, joka on satoja erilaisia helmiä, nauhoja, kristalleja, paljetteja sun muita myyvä erikoisliike. Liikkeessä saa siis itse koota valtavasta valikoimasta itselleen korun osat ja jos kauniisti pyytää, niin myyjä vielä tekee sen valmiiksi omien ohjeiden mukaan. Teetin siellä itselleni sitten uniikit hopeiset korvakorut ja kaulakorun, jotka molemmat maksoivat alle 10 euroa. Laitan niistä kuvan tänne, kunhan saan kuvat itselleni.

Koska nyt en ole juuri voinut keskittyä loppuihin kouluhommiini suomen vierailun jälkeen, alkaa maanantaista jälleen ahkera aherrus. Tilasin netistä myös itselleni uuden piirtopöydän kynän, jotta vihdoin saisin purettua kaiken tämän käyttämättömän inspiraation paperille. Tai siis tietokoneelle. Mitä enemmän opiskelen, sitä enemmän yleensä myös saan inspiraatioita piirustuksiin. Toivon siis itselleni tuotteliasta kesän alkua niin opintojeni kannalta kuin luovalla puolellakin.

Kaupunkiliikuntaa

Yksi Thessalonikin parhaista puolista kaupunkina on se, että kävellä voi jokapaikkaan. Kaupunki koostuu monista eri aikojen alueista ja rakennuksista ja minä tulen todennäköisesti pian tuntemaan keskustan kuin omat taskuni. Suomalaisten vieraiden ja sukulaisten käydessä täällä tulee sekä lenkkeiltyä päivittäin varsin paljon, että opittua tuntemaan pikkuputiikit ja kävelykadut. Olemme olleet äitin kanssa liikkeellä jatkuvasti siitä päivästä lähtien kun saavuimme Kreikkaan maanantaina ja tänään olen varsin onnellinen, ettei enää tarvitse lähteä kävelemään tämän päivän osalta lisää. Niin ihanaa kuin helle, merituuli ja pikkuputiikit ovatkin, olen onnellinen myös kotimme viileästä rauhasta.

Tänäaamuna torstaiseen tapaan lähikadullemme oli noussut suuri vihannes- ja kalatori. Ostimme sitten sieltä persikoita, nektariineja, verkkomelonin, mansikoita, appelsiineja, tomaatteja, kurkkua, paprikaa sun muuta jonka jälkeen lähdimme kävelylle kaupungille. Ostettuamme vielä leipää, rinkeleitä ja keksejä äiti muistutti minua porkkanoista, mutta en siinä vaiheessa enää pystynyt muuhun kuin kotiin raahautumiseen. Toisaalta olen todella iloinen siitä, että äiti on niin aktiivinen liikkuja. En tähän päivään mennessä ole löytänyt kreikkalaista, joka lähtisi innoissaan urheilemaan, joten tämä tekee oikein hyvää! Olimme aloittaneet Kostan kanssa kuukausi sitten argnetiinalaisen tangon tanssimisen, mutta koska tanssikoulu on varsin kallis, pidämme tässä välissä ainakin kuukauden taukoa ja käymme yhdessä salilla. Mukavaa kun Kostas on niin innolla mukana kaikessa tällaisessa, eikä häntä tarvitse vongata joka päivä osallistumaan tai tekemään jotain. Toivottavasti pääsemme tosin vielä jatkamaan tangon opiskelua myöhemmin, sillä nautimme molemmat todella paljon siitä. Kokeilin tehdä uudenmakuista hedelmäpirtelöä melonista, mansikoista, appelsiinista ja rasvattomasta jugurtista, josta tulikin varsin pirteä.

Suomessa ollessani olin päättänyt pitää kunnon terveyskuurin joka tosin meni hieman överiksi parina päivänä, kun kiireen vuoksi jouduin jättämään lounaan väliin ja join vain apteekin proteiinijuomaa hieman pitääkseni energiatason ylhäällä uimista varten. Kaksi viikkoa vesijuoksua joka arkipäivä, paljon vettä, valkoista teetä ja detoksaamista teki tosin tehtävänsä ja olo on nyt varsin hoikka ja hehkeä joka näkyi myös uudessa Rils'in mekossa, jonka ostin Kostan kaverin häihin. Häihin on tulossa 700 henkeä, joten on mielenkiintoista nähdä millaiset ne ovat.

Työt lähtivät mukavasti taas käyntiin kahden viikon tauon jälkeen ja on hauskaa huomata, miten etelässä töissä käyminen tuntuu melkein lomalle. Mutta nyt taidan mennä päiväunille. Kuuma ilma väsyttää tosissaan, joten on vaikeaa edes kuvitella millaista kesällä tulee olemaan. Nythän on vasta toukokuu.