Ensimmäisen päivän mietteitä

Ensimmäinen yö omassa kämpässä on siis vihdoin takana. En ole pitkään aikaan nukkunut niin hyvin kuin viimeyönä ja nyt olen varsin tyytyväinen siihen, että päätimme hankkia halvimman patjan sijasta hieman paremman. En muista mitä unia olisin nähnyt, joka on selvä merkki siitä, että olen nukkunut tavallista sikeämmin. Mielenkiintoista huomata nyt, että nuorempana olisin ollut hieman pettynyt yöhön jolloin en muista uniani. Nyt voisin sanoa, että tuollainen harvinainen yö ilman unia on paljon rentouttavampi kuin sekamelska tunteita ja tapahtumia silmien kiinni laittamisesta niiden avaamiseen. Lisäksi ero on tietenkin siinä, että lapsena unet olivat jännittäviä seikkailuja ja satumaailmoja, kun taas nykyään ne ovat lähes poikkeuksetta kaikuja huolistani ja peloistani jotka eivät saa sijaa positiivisessa ajattelussani päivisin. Harmikseni voin kuitenkin todeta, että painajaiset ovat aina yhtä pelottavia, vaikka muut unet muuttuisivatkin tylsiksi muistutuksiksi siitä, mitä tapahtuisi kun myöhästyn töistä, unohdan lukea kokeisiin tai eksyn outoon kaupunkiin.

No mutta se uneksimisesta. Kämppä näyttää hyvältä! Vaikka seinät ovat vielä tyhjät tauluista ja verhot puuttuvat ikkunoista sekä matot lattioilta, kaikki huoneet (paitsi työhuone jossa on ainoastaan kaksi tuolia) näyttävät oikeilta huoneilta. Hmm, otankin valokuvia tänään illalla ja laitan ne seuraavalla kerralla blogiin. Kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa tunnen pystyväni oikeasti sisustamaan kodin juuri niin kuin haluan, vaikka aikaa siihen kuluukin vielä.

Naapurusto näyttää ihan mukavalle, vaikka asummekin melko tiiviissä kaupungin osassa. Parvekkeelta näkyy valitettavasti tien toisella puolella oleva ruma rakennus, jonka toivon salaa olevan purkutuomion alla lähiaikoina. Yksi todella hyvä puoli on se, että 5 minuutin kävelymatkan päästä löytyy edullisia ruokakauppoja, pankki, posti, bussipysäkki, apteekki ja kasapäin muita palveluita. Lisäksi vilkkaasti liikennöidylle pääkadulle on matkaa sama 5 minuuttia, mutta illalla seutu oli silti hyvin hiljaista. Toivottavasti ei ilmenekään mitään ihmeellisyyksiä vaan tämä tosiaan olisi se minun unelmakämppäni :) So far so good!

Oma kämppä

Otsikko ei lienee selittelyjä tarvitse, pääsimme vihdoin muuttamaan omaan asuntoon! Sen jälkeen kun sähkölakko ja kaikki muut lakot olivat ohi, täytyi asunnossa vielä hoitaa muutamia sähkötöitä ja selvittää internetyhteys sun muut. Täällä internetyhteyden saamiseksi vaaditaan vielä puhelinlinjan aukaisu, mutta yhteyden pitäisi olla 4 Mb kun sen sitten saamme toimimaan. Siihen asti joudun valitettavasti käyttämään alakerran nettikahvilaa yhteydenpitoon Suomeen. Toisaalta, toivottavasti keksin paljon muuta tekemistä sillä välin kun en ole nenä kiinni tietokoneessa ja ehkäpä ehdin vierailemaan lähikadulla olevassa taidekaupassa ostamassa taulukankaita ja värejä maalaamiseen.

Viimeviikonloppu tuntui minusta jotenkin käännekohdalta säässä. En ole nyt ihan varma, mutta jotenkin tuuli on nyt paljon lempeämpi. Aamut ovat edelleen viileitä, samoin kuin myöhäisilta, mutta heti kun aurinko nousee horisontin yläpuolelle, nousee lämpötilakin sunnilleen 20 asteeseen. Olen ihastellut monesti työmatkalla tulenpunaisia unikkoja, jotka näyttävät täplittävän tienvarsia samalla tavalla kuin voikukat Suomessa. Syreenien tuoksu tulee aina välillä nenään, joka muistuttaa minua kovasti alkukesästä Porosalmella. Odotan kyllä kovasti jo Kreikan kesää ja lämpimiä öitä. Ensi elokuussa päätimme tulla yhdessä Suomeen, jolloin varmaan on aikaa näyttää Kostalle kotiseutua ja kulttuuria. Elokuuhun on kuitenkin vielä pitkä aika, mutta koeviikkoni toukokuussa lähenee jo kovaa vauhtia, jolloin siis on ensimmäinen reissuni kotosuomeen. Onneksi olen aloittanut lukemaan kokeisiin jo muutama viikko sitten, mutta edelleen on paljon tekemistä.

Lakko ohi, vihdoin

Perjantaina heräsimme varsin mukavaan ääneen, kun kadulta kantautui roska-autojen kolina. Lakiuudistuksen vuoksi monet julkiset tahot lakkoilivat parin viikon ajan ja siksi esimerkiksi roskia ei kerätty melkein kahteen viikkoon kadunvarsilta, ennen kuin tänään. Voin sanoa, että oli kammottavaa katsella kasvavia roskakasoja, varsinkin kun turhautumuksessaan ihmiset eivät enää jaksaneet edes yrittää lajittelua, vaan kaikki roskat olivat sekaisin sullottuna yhteen. Mietin eilen, lakon viimeisenä päivänä, kun harmaalta taivaalta satoi vihlovaa ohutta tihkua, roskakasat olivat vallanneet osittain koko kävelykadun leveyden ja odotin taksia tienreunassa, että nolottaisi hieman jos joku suomalaista ystävistäni tulisi tänne nyt käymään. Lisäksi eilen sähköt katkesivat kolme kertaa tuntien ajaksi, joka sai tunnelman vielä kolkommaksi. Tänään kuitenkin kaikki tuo on ohi vihdoin, aurinko paistaa suloisesti ja tuuli on lämmin ja ennen kaikkea, roskakasat ovat poissa ja sähkölakkokin on ohi!

Ehdin kyllä mielessäni sadatella tällaista toimintaa ja ajatella moneen kertaan: ”Ei Suomessa koskaan sallittaisi tällaista..” mikä saattaa olla tottakin. Tuskaani roska-asiassa ehkä lisäsi vielä entisestään tällä hetkellä se, että olen opiskellut tämän viikon vesistöjen suojelua ja ympäristöasioiden laiminlyöminen saa minut aina murheelliseksi.

No mutta, aikaisemmin tällä viikolla kävimme lisäksi vihdoin ostamassa kaikki huonekalut ja ne toimitettiin kämpälle. Viikonloppu menee siis huonekaluja kasaten ja sormeni syyhyävät jo pelkästä ajatuksesta. Viime viikonloppuna olimme käymässä Kostan serkun Olgan luona ja koska Olga ja hänen miehensä ovat juuri muuttaneet uuteen isoon taloon maalla, heillä on iso varasto Olgan keräämiä sisustuslehtiä. Olga on hurahtanut täysin pohjoismaiseen puurakentamiseen ja näytti minulle olohuonesisustusta, joka oli kuin suoraan vanhasta suomalaisesta saunasta. Olga vei minut takapihalleen ja esitteli tyylikkäimmän tuolinsa: Se oli noin 30cm halkaisijan puupölli, jota olisi voinut käyttää halkojen hakkaamiseen.

Tein yleisen johtopäätöksen muutaman kymmenen sisustuslehden perusteella siitä, että suomalaisten maatalojen puiset lypsypenkit ja saunajakkarat, tukkirakenteiset pöydät ja jopa pelkät puupöllit ovat suurinta huutoa ja niin pop modernin sisustuksen kaverina, ettei mitään rajaa. Niin ja tietenkin modernia puumuotoilua funktionalistiseen tyyliin näytti olevan joka lehdessä. Lisäksi ihastuin kovasti kreikkalaiseen yksinkertaiseen saaristolaistyyliin ja tämän viikon ajatukseni ovat lentäneet kun olen miettinyt, mitä kaikkea voin itse rakentaa sisustukseksi yhdistellen kaikkia suosikkielementtejäni. Mikä parasta, minun ei tarvitse alkaa maksamaan tuhansia ja taas tuhansia euroja sisustuksesta (mitä monet täällä tekevät), osaanhan itse ommella, kutoa, nikkaroida, rakentaa tai maalata. Alan vähitellen ymmärtää, miten suuri rikkaus kädentaidot ja yleinen itse tekemisen taito toden totta ovat nykyään. Suomalaiset arvostavat aivan liian vähän toisinaan käsityötaitojaan ja omaleimaisuutensa näkymistä. Kulttuuri jos mikä on voimavara.

Kävin ensimmäistä kertaa kuntosalilla tällä viikolla. Kuukausimaksu on 50 euroa, eikä tarvitse sitoutua mihinkään, eli huomattavan paljon ystävällisempi tapa kuin Suomessa vuodeksi maksuihin sitoutuminen. Lisäksi kuntosaliohjaajia oli 5 paikalla yhtä aikaa ja he opastivat jatkuvasti asiakkaita ja tsemppasivat ja tervehtivät kaikkia henkilökohtaisesti. Asiakaspalvelu oli aivan toista luokkaa kuin Suomessa, kannustavaa ja ystävällistä. Siellä oli saunakin, mutta koska minulla ei ollut uikkareita mukana, en voinut mennä löylyyn. Olisin varmaan saanut porttikiellon koko salille jos olisin mennyt nakuilemaan sinne kotoisaan tyyliin.

Paaston alku

Jälleen vierähti viikko jos toinenkin kiireisesti viimeisestä kirjoituksestani blogiin. Asiat ovat alkaneet vihdoin mennä eteenpäin oikein vauhdikkaasti, mikä myös tarkoittaa sitä, että kaikenlaista puuhaa riittää jokaiselle päivälle. Ateenan reissun jälkeen seuraava viikko alkoi sähkömiesten lakolla, joten tiesimme heti ettemme saa sähköjä uuteen kämppäämme sillä viikolla.

Päätimme kuitenkin ottaa selvää kaikista muista asioista ja niinpä lähdimme IKEAan etsimään huonekaluja. Lopputulokseksi saimme huomattavan huokean hinnan kaikille kalusteille ottaen huomioon sen, että meidän täytyy kalustaa koko kämppä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että kämppä olisi valmis noilla kalusteilla; sänky, sohva, pöytiä, tuoleja, kirjahylly, lamppuja, kaappeja.. mutta ainakin siellä voi asua mukavasti. Seuraavana päivänä kävimme vielä uudestaan IKEAssa tarkistamassa, että olimme tehneet hyvät valinnat. Samalla huomasin mielenkiintoisen asennemuutoksen itsessäni, kun tavaratalon jälkeen menimme siihen pieneen kulmaukseen, missä myydään ruotsalaisia elintarvikkeita. Aikaisemmin olen aina vähän naureskellut ruotsalaiselle savulohelle, ruotsalaiselle näkkileivälle, ruotsalaiselle salmiakille ja ruotsalaiselle puolukkahillolle. Mutta ah, en tällä kertaa. Taisin olla yksi niistä harvoista asiakkaista joka osti salmiakkia sieltä ja olin onnesta soikea.

Lauantaina menimme suorittamaan perinpohjaisen siivouksen vielä kämpälle ja sitten vain odottelimme että alkanut sähkömiesten lakko päättyisi, jotta saisimme sähkösopimuksen kirjoitettua.

Viime viikonloppu oli viimeinen juhlallisuus ennen paaston alkamista, jota vietetään ennen ortodoksista pääsiäistä 40 päivän ajan. Ortodoksinen pääsiäinen on siis myöhempään kuin mitä Suomessa sitä vietämme. Menimme sunnuntaina viettämään päivää maaseudulle muutamien ystävien kanssa grillaten ja lennättäen leijaa. Loppuillan lauloimme sisällä takkatulen ääressä kitarasäestyksen kanssa rokkiballadeja ja söimme halvaa. Halva kuuluu erityisesti alkavan paaston ajan jälkiruokiin ja minusta se oikein hyvää vaikkei sitä paljoa voikaan syödä. Koska maanantai oli niin kutsuttu ”puhdas maanantai” ja paaston ensimmäinen päivä, päätimme myös aloittaa paastoamisen. Paaston aikana ei siis saa syödä lihaa eikä maitoa, joka rajaa aika pitkälti pois vahvat ruuat, juustot ja leivonnaiset. Myönnän syöneeni noita kaikkia ihan liikaa tämän kevään aikana, joten olisi ihan hyväkin pitää pientä elimistön puhdistuskuuria.

Paastomme päättyi kuitenkin hieman nolosti, sillä kävimme sunnuntaina päiväkävelyllä satamassa ja eksyimme flocafe’seen, jossa on kaikenlaisia suklaakahvijuomia. Suosittelen kaikille kreikassa kävijöille Flocafen biscolatoa, eli kylmää suklaalahvia toffeella, jäätelöllä ja keksimurskalla. Ainakin päätin paastoni tyylillä. Tässä vielä muutama kuva satamasta:

Tämä viikko jatkui valitettavasti sähkömiesten lakolla emmekä edelleenkään ole saaneet sähkösopimusta kirjoitettua. Kävimme kuitenkin vielä valitsemassa sopivat sähkölaitteet kämppään ihan varmuuden vuoksi, jos vaikka viikonloppu toisi mukanaan lopun tälle lakolle. Samalla huomasin kanssa, että myös roskakuskit ovat menneet lakkoon ja aika moni muukin ammatti-ala tekee sitä aika usein. Hyvin tavanomaista kuulemma kreikkalaisille, mutta suomalaisen silmissä turhauttavaa.

Tein muutamia periaatepäätöksiä elämässäni myös tänään töissä odotellessani erään tutkimuksen valmistumista. Joskus ei todellakaan ole helppoa tehdä päätöksiä omaksi edukseen, mutta lopulta uskon, että se on oikein. En mene nyt yksityiskohtiin tämän asian suhteen, mutta toivon todella, että tämä kaikki maksaa vaivan ja jo pian saan huomata taas olevani tyytyväinen itseeni. Varasin myös lentoliput Suomeen eli olen tulossa takaisin sinne käymään toukokuun alussa, jolloin minulla on myös koeviikko. Toivottavasti kuitenkin jää aikaa myös (paljon) perheen ja ystävien tapaamiselle.