Kävin tänään ystävättären kanssa kirpputorilla, missä huomasin yhtäkkiä vanhan kirjoituskoneen. Jäin jumiin tuijottamaan sitä ja asettelin hetken sen sumppuun lyötyjä kirjasimia. Muistan kun itse tein aina sillä tavalla meidän omalle vanhalle kirjoituskoneelle. Löin kaikki kirjaimet sumppuun kiinni toisiiinsa ja varmaan joku lapsi oli kirppiksellä päätynyt samaan ajanviettoon. Kyselin hintaa, jonka sain tingittyä kympin alemmas. En oikeastaan osannut sanoa, oliko se hyvä hinta, sillä kun näen jotain jolla on minulle esteettistä arvoa, en oikeastaan välitä mikä sen todellinen arvo on.
Kirjoituskone. Pieni, söpö ja turkoosi. "Se toimii vielä" myyjä vakuutteli. Mietiskelin kuinka hyvin se sopisi vintage-ullakolleni - siis 3D kuvaan johon mallinsin salaisen haaveeni omasta piilopaikastani. Annoin sille nimenkin. Sen nimi on Elli ja se sai tarinansa bussimatkalla kotiin, kun kirjoituskone istui sitten sylissäni. Voin kertoa sen tarinan joskus jos joku haluaa sen kuulla. :)
Kirjoituskone. Pieni, söpö ja turkoosi. "Se toimii vielä" myyjä vakuutteli. Mietiskelin kuinka hyvin se sopisi vintage-ullakolleni - siis 3D kuvaan johon mallinsin salaisen haaveeni omasta piilopaikastani. Annoin sille nimenkin. Sen nimi on Elli ja se sai tarinansa bussimatkalla kotiin, kun kirjoituskone istui sitten sylissäni. Voin kertoa sen tarinan joskus jos joku haluaa sen kuulla. :)
No comments:
Post a Comment